Kellomestarina istuin, kesti viisitoissa minuuttia kun punerva auringonkajo oli pois vuorenhuipulta...sitä vain ei saa vangittua mun kameralla, pitäisi olla jotain parempaa siihen...koetin kyllä, mutta ....lattealta näytti ;)))
Tämä aamu on jotain niin poikkeuksellista,
aurinko hellii lämpimin sätein, istun parvekkeellani...vuono on täysin peilityyni, lämpö häkellyttävä ja meno verkkaista..pari kalastajaa tuossa tuprutteli koneitaan köyntiin ja seilasi merelle..lähikaupan työntekijät puuhasivat pihassaan..lautta tuli jameni omaa tasaista tahtiaan. Vaikka välillä todellakin inhoan tätä paikkaa, nyt on jotain niin Keisarinnaa olla tässä. Kukaan ei häirilöi..millään. Saa vaan olla ja päättää itse mitä tekee, vai tekeekö mitään ;9 Ei nukutakkaan, eli taidanpa jäädä samoilla silmillä ylös...saapahan ensiyönä nukuttua paremmin...kai?
Ja huomenna on Norjan Itsenäisyyspäivä juhlat. Kuulemma koko kylä aloittaa sen kirkossa klo 9.00 ja siitä jatkuu. Seuraamaan toki menen ja se, että täällä kunnioitetaan perinteitä todella vahvasti on hienoa. Kansallispuku on huomisen juhlatamine kaikilla. Tyydyn farkkuihin ja kevät-trenssiini....Tähän hätään ei pukua löydy.
Kamera varmaan räpsii melkolailla....tämähän on juhlana jotain, mitä en ole koskaan nähnyt ja uskon että vailla vertaansa.
Jatkan Aurinkoa, hyvää kirjaa ja leppoista oloa <3 Niin ei tämä elämä kuitenkaan ole Garcia Ma´rquezia..vaikka pientä häpeningiä onkin....mutta jännitystä silti luvassa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti